Paloittele, leikkaa, hienonna

Kokkihattuisilla ihmisillä ei onneksi ole patenttia niille hyville nikseille, joita tarvitaan, kun pitää paloitella, hienontaa, leikata ja valmistaa raakatuotteita ilman turhia roskia. Kaikilla on oikeus mennä siitä, mistä aita on matalin.

Siinä voi nopeasti käydä hullusti. Mutta tietenkään alkupalaksi ei voi tarjota ”grillattuja vihreitä parsoja ja siloendiiviä” ilman parsoja (kokki ei tiennyt, mikä osa varresta on syötävää, joten suurin osa lensi ulos) Eikä tietenkään voi tarjoilla sellaista salaattia, jonka tuoreen vihreä väri on yön aikana muuttunut ruskeaksi, tahmeaksi massaksi, joka lähinnä sopii väriltään yhteen anopin otsakiharoiden kanssa (ei, kokki ei myöskään tiennyt, että siloendiivi revitään – ei leikata). Jos haluat suojautua vastaavanlaisia episodeja vastaan, suosittelemme lukemaan lisää seuraavilta sivuilta, joilla paloitellaan, leikataan, hienonnetaan, pistellään, sirotellaan jne.

Näin hyödynnät parhaiten vihreät parsat

Katkaise ja väännä. Vihreä parsa tuo mukanaan auringon ja kesän – ja kysymyksiä. Sillä miten voi parhaiten hyödyntää tämän ovelan varsikasvin? Juuri pitää leikata ja heittää pois, mutta mistä kohtaa se tarkkaan ottaen leikataan? Vastaus on yksinkertainen. Sinun ei lainkaan pidä leikata. Pidä toisella kädellä kiinni parsan keskiosasta ja toisella sen alaosasta. Parsa katkeaa juuri siitä kohtaa, mistä pitääkin, ilman että yhtään ylimääräistä menisi hukkaan. Kun parsan sesonkia kestää vain kaksi kuukautta vuodessa, huhtikuusta toukokuuhun, siitä kannattaa vääntää kaikki irti.
Herätä henkiin nahistuneet
Jos parsojesi päät nuokkuvat, voit helposti saada parsat taas suoristumaan. Saat eloa pehmeisiin ja velttoihin parsoihin leikkaamalla juuret pois ja laittamalla ne kylmään veteen puoleksi tunniksi.

Näin vihreä salaatti ei muutu ruskeaksi

Revi – älä leikkaa. Värit vaikuttavat ruokahaluun. Päivällisvieraat syövät silmillään. Joten miten estät kaunista, vihreää siloendiiviäsi muuttumasta kesäjuhlan kuluessa ruskeaksi, persiljalla koristelluksi, tahmaiseksi hirviöksi ? Teippaa veitset ilmastointiteipillä veitsitukkiin, kun valmistat salaattia, sillä jos leikkaat siloendiiviä veitsellä, rikot sen nnollisen säilöntämenetelmän. Revi sen sijaan salaatti pieneksi sormin. Kyllähän siihen menee hieman enemmän aikaa. Vastineeksi salaatti pysyy vihreänä pitempään – näin sinulla on salaattia tarjottavaksi vielä seuraavanakin päivänä vieraille, jotka jäävät yöksi.
Paljon värejä, kiitos
Kun aiemmin salaattikulhoon päätyi ensisijaisesti lehtisalaattia, nykyään on tarjolla suuri valikoima erilaisia lajeja, värejä ja makuvariantteja, kuten romaine, sidesalaatti, sydänsalaatti, endiivi, siloendiivi, salaattisikuri, kevätsalaatti, punasikuri ja rucola. Joten hyödynnä eri lajeja, kun seuraavan kerran sekoitat päivän salaattia.

Näin käsittelet jäävuorisalaattia nopeammin

Anna sille selkään. Salaatin juuri on hieman hankala, ja siihen on useita syitä. 1 Se ei maistu hyvältä. 2 Leikkaa juuri pois, kun valmistat salaattia illalliselle. 3 Siihen uppoaa aikaa. 4 Hyvää salaattia menee lähes aina hukkaan. Mutta onneksi on olemassa hyvä neuvo, jota voit noudattaa lopun keittiöelämäsi ajan. Tartu salaattiin, ryhdy toimeen ja iske sitä pöytää vasten kunnolla. Näin juurakko löystyy ja sen voi irrottaa. Emme suosittele yrittämään samaa temppua valkokaalille…
Rapea klassikko
Jäävuori on vihreän universumin klassikko. Syömme sen useimmiten raakana, mutta se soveltuu rapeutensa ansiosta hyvin myös wokattavaksi tai ruskistettavaksi. Salaatti säilyy pitempään, kun sitä säilytetään jääkaapissa – ja vielä pitempään Gorenjen 0-Zone -lokerossa.

Näin estät Hasselbackan perunoita muuttumasta perunalastuiksi

Käytä lusikkaa tai puikkoa. Uuni on kuuma. Enää puuttuvat vain keskikokoiset perunat, jotka pitäisi leikata, jotta saisit ne uuniin ja tunnin kuluttua voisit tarjoilla herkullisia Hasselbackan perunoita. Tartut veitseen ja ryhdyt työhön, mutta: Leikkaa, leikkaa, no. Leikkaa, leikkaa, upsis. Leikkaa, leikkaa, aarrghh. Voi olla vaikeaa olla leikkaamatta perunoita poikki, jollei käytä mitään apuvälinettä pysäyttämään veistä. Tai bambupuikkoa, jonka pistät pitkittäin 3/4 perunan alaosan läpi, jotta et leikkaa sitä poikki. Joten tee näin ensi kerralla, kun haluat tarjota Hasselbackan perunoita etkä perunalastuja.
Höh!!! Eikä vieläkään kypsiä
Nämä eivät ole hassel-paistettuja perunoita, eihän sellaisia ole edes olemassa. Perunoita, joiden yläpuoli on leikattu siivuiksi, kutsutaan Haselbackan perunoiksi. Nimi tulee kokilta, joka keksi leikata perunaan viiltoja ja paistaa uunissa. Että tiedät senkin.

Näin kirsikkatomaatit eivät lähde vierimään

Eroon kannasta. Kirsikkatomaatit ovat pyöreitä, ja kuten pyöreät asiat yleensä, myös kirsikkatomaatit tuppaavat vierimään. Varsinkin silloin, kun ne pitäisi viipaloida. Mikä neuvoksi? Yksi keino on leikata pois se pää, missä kanta on. Sitähän et kuitenkaan käytä mihinkään. Niinpä voit asettaa tomaatin leikkuulaudalle ja leikata ohuita viipaleita, eikä se lähde vierimään.
Tomaatit eivät siedä tupakkaa!
Tomaatit ja tupakka ovat huono yhdistelmä. Jos kasvatat tomaattisi itse, on tärkeää välttää koskemasta vanhoihin taimiin, jos olet juuri polttanut tupakkaa. Tupakassa on lähes aina aktiivinen tomaattimosaiikkivirus, ja se siirtyy sormiesi kautta kosketuksesta. Uudemmat tomaattilajikkeet ovat toki lähes kaikki vastustuskykyisiä tomaattimosaiikkivirukselle.

Näin estät makkaroiden taipumisen paistamisen aikana

Leikkaa, leikkaa, leikkaa. Mitä vikaa on makkaroissa, jotka taipuvat, ehkä ajattelet. Ja itse muodossahan ei sinänsä ole mitään vikaa. EU ei vielä ole ottanut kantaa sellaiseen temppuun. Kyseessä on pikemminkin kauneusongelma. Taipuneen makkaran kuori on sekä kova että vaikeasti käsiteltävä. Sellaista makkaraa ei napostella, vaan sen kanssa taistellaan. Leikkaa siis makkaroihin 3–4 kevyttä viiltoa ennen paistamista, niin saat hienoja makkaroita, jotka eivät temppuile.
Säästä paistamiseen käyttämäsi rasva
Laita pannulle leivinpaperia, kun paistat makkaraa. Näin vältyt ylimääräiseltä rasvalta. Tai paista makkarat kuivalla pannulla tai käytä paistamiseen vain vähän rasvaa. Säädä lämpö ”heikolle liekille”. 20 minuutin kuluttua makkarat ovat valmiita syötäväksi.

Näin saat ruukkubasilikasi tekemään yhä uusia ja uusia lehtiä

Käytä tätä keinoa. Tuntuu ehkä tutulta. Olet juuri ostanut tuoreen ruukkubasilikan ja odotat innokkaasti tulevia tuoreen basilikan tuoksuisia viikkoja keittiössäsi. Mutta ennen kuin ehdit ostaa tarvikkeita ensimmäistä mozzarellasalaattia varten, kasvi nuokkuu alakuloisena – kuten sinäkin. Tee näin seuraavalla kerralla: Nypi versot aivan polven yläpuolelta ennen kuin ne alkavat kukkia. Anna sirkkalehtien, eli aivan uusien, pienten, vihreiden versojen jäädä kasvamaan. Ja iloitse siitä, että basilikasi työntää lehtiä joka lehtihangasta. Yhä uudelleen ja uudelleen.
Velttoja yrttejä? Laita ne ilmapalloon
Jos ostat ruukussa kasvavan mausteyrtin ja käytät siitä vain pari lehteä, on hyvin harmillista, kun se roikkuu velttona jo parin päivän kuluttua. Yksi keino on säilyttää herkkiä mausteyrttejä muovipussissa, jonka sidot tiukasti kiinni ja jätät sinne ilmaa sisään kuin ilmapalloon.

Näin vältät kyyneleet, kun leikkaat sipulia

Ripottele suolaa. Kunpa voisi olla kärpäsenä katossa, kun ihmiset leikkaavat sipulia. Sillä kun ihmiset haluavat leikata mutta eivät itkeä, he kokeilevat monia konsteja. Tässä yksi temppu, joka aivan todella toimii: jos olet kyllästynyt sipulin aiheuttamiin kyyneliin, auttaa kun ripottelet suolaa sipulin päälle leikatessasi sitä. Tieteellinen selitys on se, että sipulista vapautuu rikkihöyryjä, kun se paloitellaan. Suola liukenee hyvin ja ionit sitoutuvat rikkiin.
Kokit eivät itke
Ja miksi eivät? Koska he ovat tottuneet höyryihin. Joten luovu roskaruuasta ja valmiista annoksista. Tartu omaan veitsitukkiisi ja tee ruoka itse. Mitä useamman sipulin kuorit, sitä vähemmän itket. Sipulit ovat tottumiskysymys.

Näin leikkaat suikaleita gulassia varten

Laita marinadiin. No, kuvittelit ottaneesi ekologiset gulassisuikaleet pakastimesta, mutta ehei, neljä herkullista ja erittäin kokonaista fileetä virnuilee sinulle pakastepussista. Mitä sitten? Leikkuulauta ja hyvä lihaveitsi esiin. Nyt leikataan. Voit tehdä sen kahdella tavalla; vaikeasti tai helposti. Hypätään suoraan siihen helppoon: Laita fileet päällekkäin kuin liha kerrosvoileivässä. Leikkaa toisesta päästä, muista leikata poikkisyin. Muuten lihasta ei tule mureaa. Kun pinoat fileet kerroksittain, sinun ei tarvitse leikata monta kertaa vaan saat suikaleita silmänräpäyksessä.
Muista: Puhdista ja anna kiehua hiljalleen
Ennen kuin leikkaat lihan gulassia varten kuutioiksi tai ohuiksi suikaleiksi, pitää lihasta poistaa kalvot. Kalvot nimittäin tekevät lihasta sitkeää ja vaikeasti pureskeltavaa. Älä myöskään keitä ruokaa korkeassa lämpötilassa – silloin lihasta tulee kuivaa ja kovaa. Gulassi on haudutettava ruoka.

Näin saat mehun koko sitruunasta

Tahra – ei paniikkia. Paniikki. Vieraat voivat saapua milloin tahansa ja käynnissä on tyypillinen hektinen muuntautumisprosessi ”kodista-juhlahuoneeksi-kahdessa-minuutissa”. Kynttilänjalka damaskipöytäliinassa olevan punajuuritahran päälle. Lasten sukat pyykkikoriin. Koristeeksi sitruunoita säröiseen kulhoon. Niin sen pitäisi olla, puuttuu vain pari kannullista vettä, johon on sekoitettu sitruunan raikasta makua… mutta nehän ovat koristelua varten! Laske kymmeneen ja hae naula. Pistä sitruunaan reikä karhealla naulalla ja purista siitä ulos niin paljon mehua kuin tarvitset. Reikä sulkeutuu itsestään, ja sinulla on edelleen kokonainen sitruuna. Joten voit koristella aivan niin hupsusti kuin haluat.
Vähän sitruunasta
Sitruuna sopii lähes kaikkeen. Kermavaahdosta tulee jäykempää, kun siihen lisää pari pisaraa sitruunamehua. (Käytännöllistä, jos käytettävissä ei ole sähkövatkainta.) Teen tanniini ei tartu hampaisiin ja kuppiin, kun teessä käytetään sitruunan viipaletta. Jo renessanssin aikaan hienot naiset käyttivät sitruunamehua saadakseen punaisemmat huulet.